Joo Group on julkaissut hiilineutraaliuden tiekartan

Ympäristötyömme lähtökohtina ovat asukkaidemme auttaminen ja ympäröivään systeemiin vaikuttaminen.

Julkaisimme perjantaina 13.9.2024 hiilineutraaliuden toimintaohjelmamme – tai tiekarttamme – osana Finnish Green Building Councilin #BuildingLife -hanketta. Tuntuu mukavalta.

Tiekarttaamme pääset tutustumaan tästä.

Niin yrityksen tasolla kuin henkilökohtaisestikin julkaisuun tiivistyy monimuotoinen opintomatka kiinteistö- ja rakennusalaan, ja erityisesti sen kestävyyspyrkimyksiin ja -haasteisiin. Ja matka tietysti jatkuu, onhan kartta tehty avuksi eteenpäin katsomiseen.

Haluamme muuttaa systeemiä ja menestyä osana sitä

On hyvä asettaa isoja tavoitteita pidemmälle tulevaisuuteen. Vihreän siirtymän kaltaisessa systeemisessä muutoksessa voi kuitenkin olla olennaisempaa keskittyä itse tekemiseen, kuin pohtimaan, mihin vuoteen mennessä Joo Group pinnistelee hiilineutraaliksi jonkin määritelmän mukaan.

Meilläkin tuo vuosi on osana tiekarttaa kyllä määritelty: 2045.

Mutta hetkinen. Miksei 2035? Onhan kuitenkin niin, että #BuildingLife-kannattajana sitoudumme ”kiinteistö- ja rakennusalan yhteisten tavoitteiden mukaisesti toimimaan kohti hiilineutraalia rakennettua ympäristöä 2035”.

Olennaisia sanoja tässä ovat tavoite, yhteinen, ja toiminta. Toimimme aktiivisesti sen eteen, että ala ja koko systeemi yhdessä saavuttaisi tavoitteen. Hieman eri asia on, milloin Joo Group kohtuullisen luottavaisesti voi luvata, että kaikki sen omat suorat ja epäsuorat päästöt painuvat nollaan. Mieluummin enemmän toimintaa ja vähemmän lupauksia, kuin lupauksia ilman selvää toimintasuunnitelmaa niiden täyttämiseksi.

Omalla hiilineutraaliudella on väliä vain, jos koko systeemi – kiinteistö- ja rakennusala, Suomi, Eurooppa, maailma – ympärillä muuttuu myös. Niinpä emme ensisijaisesti ajattele, että ”Joo Groupin on oltava hiilineutraali vuoteen xxxx mennessä”, vaan ”miten voimme vaikuttaa siihen, että systeemi muuttuu ja menestyä muuttuvan systeemin osana”.

Muutos lähtee omien vahvuuksien tunnistamisesta

Miten systeemiin sitten voi vaikuttaa?

On hyvä miettiä, mitä organisaatio tekee, tai mitä itse yksilönä tekee, jo valmiiksi hyvin luonnostaan. Näitä taitoja ja luonteenpiirteitä voi sitten alkaa käyttää entistä enemmän kestävyysmurroksen edistämiseen.

Meillä näitä ovat ainakin asukkaidemme auttaminen erilaisin arkisin tavoin, uusien asioiden kokeileminen ja uusien palvelujen kehittäminen, aktiivinen hallitustyöskentely osittain omistamissamme taloyhtiöissä, läheiset suhteet moniin rakentajiin ja rahoittajiin sekä yleinen pihiys järkevästi sovellettuna.

Esimerkiksi pihiyttä voimme soveltaa vaikkapa energian ja veden käyttöön, muita vahvuuksia sitten muilla tavoin. Miten sinä hyödyntäisit niitä? Tai omiasi? Meidän ajatuksiamme aiheesta löytyy tiekartastamme – vilkaise toki sinnekin!

Pihi vai kestävä – vai sekä että?

Pihiydestä puheen ollen: useinkaan omien vahvuuksien valjastaminen kestävämmän toiminnan luomiseen ei maksa sen enempää kuin niin kutsuttu tavallinen toiminta. Kyse voi olla vain näkökulman muuttamisesta, ja toki uuden opettelusta ja vaivannäöstäkin.

On kuitenkin todettava, että joskus vähähiilisempi tai muulla mittarilla kestävämpi vaihtoehto yksinkertaisesti maksaa enemmän. Silloin olisi tärkeää olla jokin liiketoiminnan näkökulmasta perusteltu syy valita kalliimpi vaihtoehto.

Sekä yksittäisessä yrityksessä että systeemissä laajemmin on vaikea perustella päätöksiä, joille ei pysty osoittamaan tai edes kuvittelemaan mitään liiketoiminnallista hyötyä. Tällöin myös kestävyysmurros etenee hitaasti tai ei ollenkaan, vaikka sitä tahtoisikin edistää.

En tarkoita, etteikö tällaisia hyötyjä voisi olla ja etteikö niitä tulisi pyrkiä tunnistamaan mahdollisimman laajasti vaikkapa riskienhallinnan, tulevien kustannussäästöjen, maineen, uuteen sääntelyyn varautumisen tai rahoittajien ja asiakkaiden toiveiden ja vaatimusten näkökulmista.

Niin kauan kuin liiketoiminnallista perustetta jollekin investoinnille ei pysty tunnistamaan, voi paitsi jatkaa sellaisen etsimistä myös keskittyä entistä lujemmin niihin asioihin, joissa omat vahvuudet, kestävyyden edistäminen ja ”business case” jo kohtaavat.

Uuden opiskelua, valmistautumista ja vaikuttamista voi myös aina harjoittaa oman arjen lomassa. Esimerkiksi tapaamiset rakentajien, rahoittajien, omistajien ja muiden kumppanien kanssa voi kääntää kohti kestävyyskeskustelua ilman lisäinvestointeja. Ja sitten, kun liiketoiminnallinen peruste lisäinvestoinneille on olemassa, on valmis potkaisemaan pallon maaliin, kun potkutekniikka on jo valmiiksi hiottu kuntoon.

Konkreettinen esimerkki tästä on uudishankkeiden päästövähennykset. Koko ala ja Joo Group siinä mukana ovat vasta luomassa keinoja uudishankkeiden päästövähennyksiin, ja liiketoiminnallinen perustekin on osin hahmottumaton. Mutta opiskelu ja kokeilu jatkuu, ja vähitellen niin keinot kuin perusteet löytyvät.

Asia on yhteinen – jatketaan siis yhdessä

Hiilineutraalius sekä kestävyys vielä yleisemmin, jos jokin, on yhteinen asia. Joo Group tarvitsee kaikkia systeemin osasia onnistuakseen, kuten systeemi myös Joota ja sen jokaista työntekijää. Samaa systeemiä kaikki.

Koska asia on iso ja yhteinen, on se myös vaikea. Niinpä välillä tuntuu, että kaikki siihen liittyvä olisi kiva hankkia valmiina palveluina ja ratkaisuina jostain palvelutiskiltä. Mutta juuri siksi, että asia on vaikea, valmista palvelua tai vastauksia ei voi olla. On löydettävä oma ajatus ja oma tie – kaiken ympäröivää systeemiä kuunnellen.

Tässä siis meidän ensimmäinen yrityksemme tuota tietä hahmotella. Jos se vie mielestäsi väärään suuntaan, siitä puuttuu jotain olennaista, sitä on vaikea ymmärtää, tai sinulla tulee muuten kiinnostavia ajatuksia siitä, laita viestiä: antti.niskanen@joogroup.fi

Jatketaan siitä juttua yhdessä.